SANATONTA ESTETIIKKAA
Tässä sovitusoppaaseen (2018) liittyvä tieteellinen artikkeli Taideyliopiston ja semiotiikan seuran Synteesi-lehdestä, jonka sain julkisuuteen toissa syksynä ja nyt päätoimittaja prof. Eero Tarastilta luvan – melkeinpä kehotuksen – julkaista se näin ”eripainoksena”. Se on kirjoitus semiotiikkaan ja kielitieteeseen perustuvasta kommunikaatio-estetiikasta, joka ei ole pohjimmiltaan tyylisidonnaista, vaan siinä keskeistä on taiteen vaikuttavuus ja siis kommunikointi mahd. laajassa kontekstissa ja myös arvot, jotka ohjaavat elämäämme. Näen teoriani kautta, että kaikenlainen musiikki tyylistä riippumatta voi toteuttaa tarkoitustaan so. puhutella ihmisiä – jos se vaikuttaa. Olen teoriassani lisännyt mukaan kommunikointiin mm. yhden olennaisen lisäelementin, yleisön, so. viestin vastaanottajat. Aikanaan väitöskirjassani kirjoittaessani jazzin ”sanattomasta estetiikasta” (mm. s. 169 – 170) tarkoitin juuri tätä samaa, jonka nyt sain tässä sanottua uudelleen vähän toisin.