MIKKO TOIVANEN
• S. 1953 Kuusjärvellä
• Ylioppilas Minna Canthin Yhteiskoulusta 1973
• Harrastukset: jazz, sovittaminen, kirjojen kirjoittaminen, akvarellimaalaus
Opinnot
• filosofian kandidaatti Jyväskylän yliopistosta 1981 (musiikkitiede, yleinen historia, filosofia ja kasvatustiede), filosofian lisensiaatti 1997 ja filosofian tohtori 2000.
• trumpettiopintoja Kuopion musiikkiopistossa 1967 – 72, opettaja Hannu Sopanen ja saksofoniopintoja Jyväskylän konservatoriossa 1976 – 80, opettajina Tauno Hämäläinen (klassinen musiikki) ja Esa Pethman (jazzmusiikki), myöhemmin 1990-luvulla jatko-opintoja Juhani Aaltosen johdolla.
• sovituksen taustavaikuttajat mm. Raimo Henriksson, Markku Johansson, Antti Rissanen ja Eero Koivistoinen
• 2000-luvulla jazzsaksofonin ja sovituksen erikoistumisopinnot Savonia-ammattikorkeakoulussa.
Hallinnollinen, pedagoginen ja taiteellinen toiminta
• 1981 – 1996 musiikinopetusalan hallinto-, suunnittelu-, organisointi- ja myös opetustehtävissä Joensuun ja Kuopion konservatorioiden apulaisrehtorina, Savonlinnan musiikkiopiston rehtorina ja Joensuun konservatorion pop/jazzmusiikin lehtorina (1990 – 1992).
• Laaja-alaisen, rajat ylittävän, musiikkikoulutuksen puolestapuhuja ja organisaattori Itä-Suomessa. Käynnisti rytmimusiikin (pop/jazz-) koulutukset 1980-luvulla Joensuussa ja 1990-luvulla Kuopiossa.
• Jazzin (erit. sen vanhemmat tyylit) ohella yhtälailla sydäntä lähellä on esim. klassinen taidemusiikki sen lukuisine eri tyyleineen ja virtauksineen.
• 1980-luvulta 2000-luvulle mukana useissa valtionhallinnon asettamissa musiikkialan työryhmissä (OPM) ja valtakunnallisissa luottamustoimissa (mm. Suomen Jazzliitto).
• Vuodesta 1992 aktiivisena toimijana mukana kuopiolaisessa jazzkerho-toiminnassa (JazzSavo ry, sittemmin Kuopio Jazz & Blues ry.); yksi musiikkikeskuksen jazzklubin ”löytäjistä” ja myös sen pyörittäjistä – jopa muutaman vuoden yksin ennen uuden kerhon perustamista. 1990-luvulta lähtien musiikkioppilaitosten ja konserttitoiminnan yhteistyö oli hyvin kiinteää.
• 1996 – 99 Kuopion konservatorion pop/jazzmusiikin yliopettaja, jolloin toiminta painottui opettamiseen, pedagogisiin kysymyksiin ja koulutusten suunnitteluun.
• 1999 – 2006 Pohjois-Savon, sittemmin Savonia-ammattikorkeakoulun Musiikin ja tanssin yksikönjohtaja, josta palasi 2006 taustavirkaan musiikin yliopettajaksi vuosiksi 2006 – 2014 opetusaineina mm. sovitus, musiikin historiat, teoria/säveltapailu-aineet, tutkimusopinnot ja opinnäytetöiden ohjaus.
• 1970-luvulta 1990-luvulle paikallisten jazzyhtyeiden ja big bandien muusikkona ja organisaattorina (instrumenttina tenori- ja alttosaksofoni) myös johtajana, erit. Jyväskylässä, Joensuussa ja Kuopiossa (mm. Mikko Toivanen Quartet ja Sextet 1990-luvulla). Vuoden kuopiolainen jazzmuusikko 1995 (JazzSavo ry.). 2000-luvun alussa, jolloin pääinstrumentti oli pitkään baritonisaksofoni, Toivasen yhtye oli Dr. Jazz Quartet.
• Vuodesta 2006 hallinnollisten töiden jäätyä vähemmälle oma aktiivinen musiikin tekeminen, soittaminen ja myös sovittaminen ovat nousseet yhä enemmän keskiöön. Toivanen on perinteisen jazz- ja viihdemusiikin, iskelmän ym. kannattaja ja puolestapuhuja – mitään uusiakaan tuulia tai klassista musiikkia vierastamatta. Oman musisoinnin esikuvat ja innoittajat tulevat swing-, west coast, ja cool-jazzin piiristä: Toivaselle tärkeitä nimiä ovat mm. Lester Young, Stan Getz ja Zoot Sims; tai Bud Shank, Gerry Mulligan ja Lars Gullin. Viime vuosina Toivanen on sovittanut musiikkia monille pikkuyhtyeille ja big bandeille sekä mm. Kuopion kaupunginorkesterille.
• Toivanen on jazzin tutkimuksen pioneeri Suomessa fenomenologian ja semiotiikan hengessä; tieteellinen väitöskirjatutkimus jazzmusiikin filosofiasta (Jazz luonnollisena systeeminä. Fenomenologis-semioottinen tutkielma modernin jazzin myytistä ja sen merkityksestä) valmistui vuonna 2000 Suomen Akatemian, Jyväskylän yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun antaman tuen turvin. Tutkimuksen keskeisiä, kaikkien yleisimpiä teemoja ovat mm. motivaatio, luovuus, asioiden merkityksellisyys, myytit ja kuinka ne ohjaavat elämäämme, tiedostamattoman osuus toimissamme, tradition ja innovaation suhde taiteessa jne.
• Sittemmin Toivasen mieliajatuksena on ollut pyrkiä näkemään tieteellisessä ja taiteellisessa tutkimuksessa ja toiminnassa mahdollisuuksia huomattaviin menetelmällisiin yhtäläisyyksiin. Arvot ja merkitykset taiteessa, kulttuurissa ja ylipäätään kaikessa inhimillisessä toiminnassa ovat olleet Toivasen keskeinen mielenkiinnon kohde. Kirjoituksissaan ja puheissaan hän on usein korostanut inhimillisen toiminnan syklistä luonnetta; sitä että kehitys on – usein ja joskus parhaimmillaan – paluuta aiempaan, jolloin innovatiivisyys olisikin sitä, miten nähdä vanhaa uudessa valossa! Pysyvintä alati muuttuvassa maailmassa ja nykykulttuurissamme ovat henkiset ideat niiden parhaine saavutuksineen. ”Ellemme pysty edes kuvittelemaan parempaa maailmaa, on kaikki toivo menetetty”.
• Viime vuosien aikana – nyt eläkkeellä Mikko Toivanen on pikkuhiljaa kirjoittanut kirjan Ideat stemmoiksi! Big band -sovituksen opas, joka julkaistaan lokakuussa 2018.
Lempilainauksia
”Aika on rahaa, eikä meillä ole sitä kumpaakaan.” (Masa Niemi elokuvassa Pekka ja Pätkä pahassa pulassa, v. 1957 (tms)
”Kun jälleen näette minut, olen palannut” (Eemeli elokuvassa Molskis, sanoi Eemeli, molskis, v. 1959 (tms.)
Duke Ellington: ”Olemme kaikki yhtä suurta varkaiden ja ryöväreiden sukua”.
Coleman Hawkins: ”… there’s nobody plays like me and I don’t play like anybody else”.
Louis Armstrong: ”Jazzmuusikot eivät jää eläkkeelle – he vain lakkaavat saamasta keikkoja.”
About Lester Young:
Lester Young: ”Well, the way I play, I try not to be a ‘repeater pencil’, ya dig? Originality’s the thing. You can have tone and technique and a lot of other things but without originality you ain’t really nowhere. Gotta be original.”
Billie Holiday: ”When Lester plays, he almost seems to be singing; one can almost hear the words.”
Lee Konitz: ”In some ways Lester Young is the most complex rhythmically of any musician. He does some things which are just phenomenal.”
Brew Moore: ”Anyone who doesn’t play like Lester Young is wrong.”
When asked on a radio show to comment on one of his records, Lester Young replied: ’Sorry, Pres, I never discuss my sex life in public”.